kuka

Finnice

Appellatio

• /ˈku.kɑ/

Pronomen

kuka

1. Quis.

Declinatio

Declinatio Finnica
	sing.	plur.
nom.	kuka † ken	ketkä † kutka
gen.	kenen † kunka	keiden keitten † kuiden † kuitten
part.	ketä † kuta	keitä † kuita
iness.	kenessä † kussa	keissä † kuissa
elat.	kenestä † kusta	keistä † kuista
illat.	keneen kehen † kuhun	keihin † kuihin
adess.	kenellä kellä † kulla	keillä † kuilla
abl.	keneltä keltä † kulta	keiltä † kuilta
allat.	kenelle kelle † kulle	keille † kuille
ess.	kenenä † kuna	keinä † kuina
translat.	keneksi † kuksi	keiksi † kuiksi
instr.	—	† kuinka
abess.	kenettä † kutta	keittä † kuitta
comit.	—	—

Dictiones collatae

Pronomina Finnica
	personalia			demonstrativa			relativa		interrogativa			reflexiva	reciprocum
sing.	minä	sinä	hän	tämä	tuo	se	joka	mikä	kuka	mikä	kumpi	itse- +suff.poss.	toinen
plur.	me	te	he	nämä	nuo	ne	jotka	mitkä	ketkä	mitkä	kummat
Pronomina indefinita
joka — jokainen — joku — jompikumpi — kukaan — mikään — kumpikaan — eräs — kaikki — molemmat — moni — muu — muutama — sama — toinen — muuan — itse — ainoa