joka

Finnice

Appellatio pronuntiatusque

• /ˈjo.kɑ/
• Homoeoteleuton: -okɑ

Formae aliae

• † joca

Notatio

Stirps pronominalis jo- + suffixum  -ka / -kä .

Pronomen

joka

1. qui (-ae -od) || (pronomen relativum) indicat verbum anterius
2. se, ~: (illa persona) qui
3. (indecl.) (+substantivum) quisque (-aeque, -odque) || Omnes pluris quam trium rerum gregis, separatim tractatae.

Declinatio

Declinatio Finnica
	sing.	plur.
nom.	joka	jotka
gen.	jonka	joiden
part.	jota	joita
iness.	jossa	joissa
elat.	josta	joista
illat.	johon	joihin
adess.	jolla	joilla
abl.	jolta	joilta
allat.	jolle	joille
ess.	jona	joina
translat.	joksi	joiksi
instr.	(jonka)	join
abess.	jotta	joitta
comit.	(jone)	joine

• Accusativus: sing. joka, jonka; plur. jotka

Adverbi declinatio

• Sublativus: jonne
• Lativus: jos (?)
• Temporalis: jolloin
• Causativus: joten
• Prolativus: joitse

Usus

In dialectis exstant formas cum suffixo -ka; sunt usuariae etiam in sermone communi: joidenka, jotenka, joihinka, jonneka...

Dictiones collatae

Pronomina Finnica
	personalia			demonstrativa			relativa		interrogativa			reflexiva	reciprocum
sing.	minä	sinä	hän	tämä	tuo	se	joka	mikä	kuka	mikä	kumpi	itse- +suff.poss.	toinen
plur.	me	te	he	nämä	nuo	ne	jotka	mitkä	ketkä	mitkä	kummat
Pronomina indefinita
joka — jokainen — joku — jompikumpi — kukaan — mikään — kumpikaan — eräs — kaikki — molemmat — moni — muu — muutama — sama — toinen — muuan — itse — ainoa