sana (fi)

E Victionario
Jump to navigation Jump to search

Finnice[+/-]

Appellatio[+/-]

  • /ˈsɑ.nɑ/
  • Homoeoteleuton: -ɑnɑ

Nomen substantivum[+/-]

sana

  1. verbum (-i neut.) || Dictio, vocabulum; signum vocale quod rem vel ideam significat, vel eius forma scripta.

Declinatio[+/-]

Declinatio Finnica
sing. plur.
nom. sana sanat
gen. sanan sanojen
sanain
part. sanaa sanoja
iness. sanassa sanoissa
elat. sanasta sanoista
illat. sanaan sanoihin
adess. sanalla sanoilla
abl. sanalta sanoilta
allat. sanalle sanoille
ess. sanana sanoina
translat. sanaksi sanoiksi
instr. sanoin
abess. sanatta sanoitta
comit. sanoine-

Usus[+/-]

Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.

  • in principio erat Verbum et Verbum erat apud Deum et Deus erat Verbum –Io 1:1

Dictiones collatae[+/-]

Hyponyma

Dictiones derivatae[+/-]