sanakirja
Appellatio pronuntiatusque
[+/-]- /ˈsɑnɑˌkirjɑ/
Notatio
[+/-]← sana 'verbum', 'vocabulum' + kirja 'liber'
Nomen substantivum
[+/-]sanakirja
- dictionarium (-ii, neut.) ||
Declinatio
[+/-]| Declinatio Finnica | ||
|---|---|---|
| sing. | plur. | |
| nom. | sanakirja | sanakirjat |
| gen. | sanakirjan | sanakirjojen † sanakirjain |
| part. | sanakirjaa | sanakirjoja |
| iness. | sanakirjassa | sanakirjoissa |
| elat. | sanakirjasta | sanakirjoista |
| illat. | sanakirjaan | sanakirjoihin |
| adess. | sanakirjalla | sanakirjoilla |
| abl. | sanakirjalta | sanakirjoilta |
| allat. | sanakirjalle | sanakirjoille |
| ess. | sanakirjana | sanakirjoina |
| translat. | sanakirjaksi | sanakirjoiksi |
| instr. | — | sanakirjoin |
| abess. | sanakirjatta | sanakirjoitta |
| comit. | — | sanakirjoine- |