pää (fi)

E Victionario
Salire ad: navigationem, quaerere
Trisambig poseidon.jpg Solum Pää Finnice
ab hac subpagina tractatur.
Vide etiam s.v.
pää.

Finnice[+/-]

Appellatio[+/-]

  • [pæː]
  • Homoeoteleuton: -æː

Notatio[+/-]

Protouralice *päŋe. Cognata sunt Estonice  pea  et Hungarice  fej  et   .

Nomen substantivum[+/-]

pää

  1. caput (-itis neut.) ||
    1. √ Pars anterior vel superior animalis, qui cerebrum et os continet.
    2. Homo vel animal singulare.
      Minulla on kymmenpäinen lauma. Habeo gregem decem capitum.

Declinatio[+/-]

Declinatio Finnica
sing. plur.
nom. pää päät
gen. pään päiden
päitten
part. päätä päitä
iness. päässä päissä
elat. päästä päistä
illat. päähän päihin
adess. päällä päillä
abl. päältä päiltä
allat. päälle päille
ess. päänä päinä
translat. pääksi päiksi
instr. päin
abess. päättä päittä
comit. päine-

Usus[+/-]

In principio verbi compositi significat 'principalis'.

Adessivus, ablativus et allativus postpositiones sunt, significatio "super, in".

Dictiones derivatae[+/-]