Jump to content

ruoka

E Victionario

Appellatio pronuntiatusque

[+/-]
  • /ˈruokɑ/
  • <uoa> /uːɑ/; <uoi> /uːi/
    • e.g. ruoan /ruːɑn/

Nomen substantivum

[+/-]

ruoka

  1. cibus (-i masc.) ||
    Kaikki he söivät samaa hengellistä ruokaa
    et omnes eandem escam spiritalem manducaverunt –1 Cor 10:3

Declinatio

[+/-]

Stirpes ruoa- et ruua- (debilis).

Declinatio Finnica
sing. plur.
nom. ruoka ruoat
ruuat
gen. ruoan
ruuan
ruokien
ruokain
part. ruokaa ruokia
iness. ruoassa
ruuassa
ruoissa
ruuissa
elat. ruoasta
ruuasta
ruoista
ruuista
illat. ruokaan ruokiin
adess. ruoalla
ruualla
ruoilla
ruuilla
abl. ruoalta
ruualta
ruoilta
ruuilta
allat. ruoalle
ruualle
ruoille
ruuille
ess. ruokana ruokina
translat. ruoaksi
ruuaksi
ruoiksi
ruuiksi
instr. ruoin
ruuin
abess. ruoatta
ruuatta
ruoitta
ruuitta
comit. ruokine-

Dictiones derivatae

[+/-]