kuu (fi)

E Victionario
Solum Kuu Finnice
ab hac subpagina tractatur.
Vide etiam s.v. kuu.

Finnice[+/-]

Appellatio[+/-]

  • [kuː]

Formae aliae[+/-]

  • Kuu
  • † Cuu (Agricola, 1548)

Notatio[+/-]

Protouralice *kuŋe. Verba cognata Estonice  kuu  et Hungarice  hold  sunt.

Nomen substantivum[+/-]

kuu

  1. luna (-ae fem.) ||
    1. (etiam sicut nomen proprium, Kuu:) √ Orbis caelestis qui circum orbem terrae revolvit; satelles terrae.
    2. Satelles planetae alius.
    3. mensis

Declinatio[+/-]

Declinatio Finnica
sing. plur.
nom. kuu kuut
gen. kuun kuiden
kuitten
part. kuuta kuita
iness. kuussa kuissa
elat. kuusta kuista
illat. kuuhun kuihin
adess. kuulla kuilla
abl. kuulta kuilta
allat. kuulle kuille
ess. kuuna kuina
translat. kuuksi kuiksi
instr. — kuin
abess. kuutta kuitta
comit. — kuine-

Dictiones collatae[+/-]

Synonymum

Dictiones derivatae[+/-]

Verba composita

Receptum de "https://la.wiktionary.org/w/index.php?title=kuu_(fi)&oldid=57408"