kukka (fi)
Appearance

Appellatio pronuntiatusque
[+/-]- [ˈkukːɑ]
- Homoeoteleuton: -ukːɑ
Notatio
[+/-]Ut credo verbum Finno-Ugricum. Cognatum est Estonice kuke (dialect.); plus de cognatis in pagina kukka.
Nomen substantivum
[+/-]kukka
- flos (-ris fem.) || Pars florens herbae.
Declinatio
[+/-]| Declinatio Finnica | ||
|---|---|---|
| sing. | plur. | |
| nom. | kukka | kukat |
| gen. | kukan | kukkien † kukkain |
| part. | kukkaa | kukkia |
| iness. | kukassa | kukissa |
| elat. | kukasta | kukista |
| illat. | kukkaan | kukkiin |
| adess. | kukalla | kukilla |
| abl. | kukalta | kukilta |
| allat. | kukalle | kukille |
| ess. | kukkana | kukkina |
| translat. | kukaksi | kukiksi |
| instr. | — | kukin |
| abess. | kukatta | kukitta |
| comit. | — | kukkine- |
Dictiones collatae
[+/-]Cohyponyma
Holonyma
Meronyma
Dictiones derivatae
[+/-]Collocatio
Verba
Verba composita
Loci
[+/-]Ja mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää.
- et de vestimento quid solliciti estis considerate lilia agri quomodo crescunt non laborant nec nent – Mt 6,28