kukka (fi)

E Victionario
Jump to navigation Jump to search
Trisambig poseidon.jpg Solum Kukka Finnice
ab hac subpagina tractatur.
Vide etiam s.v.
kukka.

Finnice[+/-]

Appellatio[+/-]

  • [ˈkukːɑ]
  • Homoeoteleuton: -ukːɑ

Notatio[+/-]

Ut credo verbum Finno-Ugricum. Cognatum est Estonice  kuke  (dialect.); plus de cognatis in pagina kukka.

Nomen substantivum[+/-]

kukka

  1. flos (-ris fem.) || Pars florens herbae.

Declinatio[+/-]

Declinatio Finnica
sing. plur.
nom. kukka kukat
gen. kukan kukkien
kukkain
part. kukkaa kukkia
iness. kukassa kukissa
elat. kukasta kukista
illat. kukkaan kukkiin
adess. kukalla kukilla
abl. kukalta kukilta
allat. kukalle kukille
ess. kukkana kukkina
translat. kukaksi kukiksi
instr. kukin
abess. kukatta kukitta
comit. kukkine-

Dictiones collatae[+/-]

Cohyponyma

Holonyma

Meronyma

Dictiones derivatae[+/-]

Collocatio

Verba

Verba composita

Loci[+/-]

Ja mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää.

  • et de vestimento quid solliciti estis considerate lilia agri quomodo crescunt non laborant nec nent – Mt 6,28