viedä

Finnice

Appellatio

• ['ʋiedæ(ʔ)]

Notatio

← radix Finno-Ugrica *wiHi (*vixi)

Hungarice  visz  cognatum est.

Verbum transitivum

viedä

1. aufero (-re, tuli, latum) || Abducere (ferre) ab sito locutoris (aut ab loco dictum).

Coniugatio

Stirpes vie-, vei-					categoria III
Indicativum
		praesens	imperfectum	perfectum	plusquamperfectum
sing.	I.	vien	vein	olen vienyt	olin vienyt
	II.	viet	veit	olet vienyt	olit vienyt
	III.	vie	vei	on vienyt	oli vienyt
plur.	I.	viemme	veimme	olemme vieneet	olimme vieneet
	II.	viette	veitte	olette vieneet	olitte vieneet
	III.	vievät	veivät	ovat vieneet	olivat vieneet
passivum		viedään	vietiin	on viety	oli viety

Condicionalis
		praesens	perfectum
sing.	I.	veisin	olisin vienyt
	II.	veisit	olisit vienyt
	III.	veisi	olisi vienyt
plur.	I.	veisimme	olisimme vieneet
	II.	veisitte	olisitte vieneet
	III.	veisivät	olisivat vieneet
passivum		vietäisiin	olisi viety
Imperativus
		praesens	perfectum
sing.	I.
	II.	vie	ole vienyt
	III.	vieköön	olkoon vienyt
plur.	I.	viekäämme	olkaamme vieneet
	II.	viekää	olkaa vieneet
	III.	viekööt	olkoot vieneet
passivum		vietäköön	olkoon viety
Potentialis
		praesens	perfectum
sing.	I.	vienen	lienen vienyt
	II.	vienet	lienet vienyt
	III.	vienee	lienee vienyt
plur.	I.	vienemme	lienemme vieneet
	II.	vienette	lienette vieneet
	III.	vienevät	lienevät vieneet
passivum		vietäneen	lienee viety

Participia			Infinitivi
act.	VA	vievä	A	viedä viedäkseen
	NUT	vienyt
	MA	viemä	E	viedessä vietäessä vieden
pass.	VA	vietävä
	TU	viety
negans		viemätön	MA	viemä-1

¹ iness. -ssä, elat. -stä, illat. -än, adess. -llä, abess. -ttä, instr. viemin.

Dictiones collatae

Antonymum

• tuoda

Dictiones derivatae

• viejä
• vienti, vieminen
• viettää

Loci

Vie pois minun luotani virsiesi pauhu! En halua kuulla sinun harppujesi helinää.

• aufer a me tumultum carminum tuorum et cantica lyrae tuae non audiam –Amos 5:23