tuoda

E Victionario
Jump to navigation Jump to search

Finnice[+/-]

Appellatio[+/-]

  • ['tuodɑ(ʔ)]
  • Homoeoteleuton: -uodɑ

Notatio[+/-]

← *too-
← radix Uralica *toHi

Hungarice  tojik  cognatum est.

Fortasse ab lingua prisca Indoeuropaea *deH₃ 'dare' (cf. Latine  dono , Ruthenice  дать  (dat'), Bohemice  dát ).

Verbum transitivum[+/-]

tuoda

  1. affero (-re, tuli, latum) || Admovere (ferre) ad situm locutoris (aut ad locum dictum).

Coniugatio[+/-]

Stirpes tuo-, toi- categoria III
Indicativum
praesens imperfectum perfectum plusquamperfectum
sing. I. tuon toin olen tuonut olin tuonut
II. tuot toit olet tuonut olit tuonut
III. tuo toi on tuonut oli tuonut
plur. I. tuomme toimme olemme tuoneet olimme tuoneet
II. tuotte toitte olette tuoneet olitte tuoneet
III. tuovat toivat ovat tuoneet olivat tuoneet
passivum tuodaan tuotiin on tuotu oli tuotu
Condicionalis
praesens perfectum
sing. I. toisin olisin tuonut
II. toisit olisit tuonut
III. toisi olisi tuonut
plur. I. toisimme olisimme tuoneet
II. toisitte olisitte tuoneet
III. toisivat olisivat tuoneet
passivum tuotaisiin olisi tuotu
Imperativus
praesens perfectum
sing. I.
II. tuo ole tuonut
III. tuokoon olkoon tuonut
plur. I. tuokaamme olkaamme tuoneet
II. tuokaa olkaa tuoneet
III. tuokoot olkoot tuoneet
passivum tuotakoon olkoon tuotu
Potentialis
praesens perfectum
sing. I. tuonen lienen tuonut
II. tuonet lienet tuonut
III. tuonee lienee tuonut
plur. I. tuonemme lienemme tuoneet
II. tuonette lienette tuoneet
III. tuonevat lienevät tuoneet
passivum tuotaneen lienee tuotu
Participia Infinitivi
act. VA tuova A tuoda
tuodakseen
NUT tuonut
MA tuoma E tuodessa
tuotaessa
tuoden
pass. VA tuotava
TU tuotu
negans tuomaton MA tuoma-1

1 iness. -ssa, elat. -sta, illat. -an, adess. -lla, abess. -tta, instr. tuomin.

Dictiones collatae[+/-]

Antonymum

Dictiones derivatae[+/-]