kuolema
Appearance
Appellatio pronuntiatusque
[+/-]- /ˈkuo.le.mɑ/
Notatio
[+/-]Participium MA verbi kuolla 'morior'.
Nomen substantivum
[+/-]kuolema
- mors (-tis fem.) || Finis vitae.
Declinatio
[+/-]Declinatio Finnica | ||
---|---|---|
sing. | plur. | |
nom. | kuolema | kuolemat |
gen. | kuoleman | kuolemien † kuolemain |
part. | kuolemaa | kuolemia |
iness. | kuolemassa | kuolemissa |
elat. | kuolemasta | kuolemista |
illat. | kuolemaan | kuolemiin |
adess. | kuolemalla | kuolemilla |
abl. | kuolemalta | kuolemilta |
allat. | kuolemalle | kuolemille |
ess. | kuolemana | kuolemina |
translat. | kuolemaksi | kuolemiksi |
instr. | — | kuolemin |
abess. | kuolematta | kuolemitta |
comit. | — | kuolemine- |
Usus
[+/-]"Kuolema, missä on sinun voittosi? Kuolema, missä on sinun otasi?".
- ubi est mors victoria tua ubi est mors stimulus tuus –1 Cor 15:55
Dictiones collatae
[+/-]Synonyma