Jump to content

korkea

E Victionario

Appellatio pronuntiatusque

[+/-]
API: /ˈkorkeɑ/, [ˈko̞rke̞ɑ]
Syllabificatio phonetica: kor·ke·a — morphologica: korke-a

Formae aliae

[+/-]
  • corkea (Agricola, saec. XVI)

Nomen adiectivum

[+/-]

korkea

  1. altus (-a -um) || Longus super.

Declinatio

[+/-]
positivuscomparativussuperlativus
korkeakorkeampikorkein
Declinatio Finnica
sing. plur.
nom. korkea
korkee
korkeat
gen. korkean
korkeen
korkeiden
korkeitten
(korkeain)
korkeoiden
korkeoitten
korkehien
korkehitten
part. korkeaa
korkeata
korkeeta
korkeita
korkeoita
iness. korkeassa korkeissa
elat. korkeasta korkeista
illat. korkeaan korkeisiin
korkeihin
korkeoihin
adess. korkealla korkeilla
abl. korkealta korkeilta
allat. korkealle korkeille
ess. korkeana
korkeena
korkeina
translat. korkeaksi korkeiksi
instr. korkein
abess. korkeatta korkeitta
comit. korkeine
Declinatio Finnica
sing. plur.
nom. korkeampi korkeammat
gen. korkeamman korkeampien
(korkeampain)
part. korkeampaa
korkeampata
korkeampia
iness. korkeammassa korkeammissa
elat. korkeammasta korkeammista
illat. korkeampaan korkeampiin
adess. korkeammalla korkeammilla
abl. korkeammalta korkeammilta
allat. korkeammalle korkeammille
ess. korkeampana korkeampina
translat. korkeammaksi korkeammiksi
instr. korkeammin
abess. korkeammatta korkeammitta
comit. korkeampine
Declinatio Finnica
sing. plur.
nom. korkein korkeimmat
gen. korkeimman korkeimpien
korkeinten
(korkeimpain)
part. korkeinta
korkeimpaa
korkeimpata
korkeimpia
iness. korkeimmassa korkeimmissa
elat. korkeimmasta korkeimmista
illat. korkeimpaan korkeimpiin
adess. korkeimmalla korkeimmilla
abl. korkeimmalta korkeimmilta
allat. korkeimmalle korkeimmille
ess. korkeimpana
korkeinna
korkeimpina
translat. korkeimmaksi korkeimmiksi
instr. korkeimmin
abess. korkeimmatta korkeimmitta
comit. korkeimpine

Usus

[+/-]

De homine pitkä, non korkea, dicitur.

Dictiones collatae

[+/-]

Antonyma · contraria

Dictiones derivatae

[+/-]