Jump to content

isä

E Victionario

Appellatio pronuntiatusque

[+/-]
  • [ˈisæ]
  • Homoeoteleuton: -isæ

Notatio

[+/-]

Radix Uralica *ičä, quae est etiam radix verborum: Estonice  isa , Lapponica Septentrionali  áhcci  et Hungarice  ős .

Nomen substantivum

[+/-]

isä

  1. pater (-ris masc.) || Qui progenies genuit.
    1. I~: Pater (appellatio Dei)

Declinatio

[+/-]
Declinatio Finnica
sing. plur.
nom. isä isät
gen. isän isien
isäin
part. isää isiä
iness. isässä isissä
elat. isästä isistä
illat. isään isiin
adess. isällä isillä
abl. isältä isiltä
allat. isälle isille
ess. isänä isinä
translat. isäksi isiksi
instr. isin
abess. isättä isittä
comit. isine-

Dictiones collatae

[+/-]

Synonyma

Dictiones derivatae

[+/-]

Verba composita