aika (fi)
Finnice I[+/-]
Appellatio[+/-]
- /ˈɑi.kɑ/
Formae aliae[+/-]
- † aica
Notatio[+/-]
Cognata Estonice aeg , Carelice aiga et Votic aika . (Titulus nexusHäkkinen, 2004, s.v. aika)
Nomen substantivum[+/-]
aika
- tempus (-oris neut.) ||
Declinatio[+/-]
Declinatio Finnica | ||
---|---|---|
sing. | plur. | |
nom. | aika | ajat |
gen. | ajan | aikojen † aikain |
part. | aikaa | aikoja |
iness. | ajassa | ajoissa |
elat. | ajasta | ajoista |
illat. | aikaan | aikoihin |
adess. | ajalla | ajoilla |
abl. | ajalta | ajoilta |
allat. | ajalle | ajoille |
ess. | aikana | aikoina |
translat. | ajaksi | ajoiksi |
instr. | — | ajoin |
abess. | ajatta | ajoitta |
comit. | — | aikoine- |
Dictiones derivatae[+/-]
- (nomina adiectiva) aikainen, ajallinen
- (nomina substantiva composita) aikakone, aikarauta, kotiintuloaika, nukkumaanmenoaika, työaika, vapaa-aika
- (verba) aikoa, ajoittaa
Finnice II[+/-]
Haec dictio adhuc stipula est. Amplificando eam adiuvabis Victionarium meliorari. |
Appellatio[+/-]
- /ˈɑi.kɑ/
Notatio[+/-]
Ab nomine substantivo vel ab linguis germanicis *aiga 'habitus' ← *aigan 'habere'. (Titulus nexusHäkkinen, 2004, s.v. aika)
Adverbium[+/-]
aika (indecl.)
- (etiam adiectivum) admodum ||
Dictiones collatae[+/-]
Synonymum