ensimmäinen
Finnice[+/-]
Appellatio pronuntiatusque[+/-]
- /ˈen.sim.mæi.nen/
Formae aliae[+/-]
- 1.
- (in nominibus paparum et regum) I
Numerus[+/-]
ensimmäinen (card. yksi)
- primus (-a -um) || Qui est maxime ante; maturissimus.
Declinatio[+/-]
| Declinatio Finnica | ||
|---|---|---|
| sing. | plur. | |
| nom. | ensimmäinen | ensimmäiset |
| gen. | ensimmäisen | ensimmäisten ensimmäisien |
| part. | ensimmäistä † ensimmäinä † ensimmäissä |
ensimmäisiä |
| iness. | ensimmäisessä | ensimmäisissä |
| elat. | ensimmäisestä | ensimmäisistä |
| illat. | ensimmäiseen | ensimmäisiin |
| adess. | ensimmäisellä | ensimmäisillä |
| abl. | ensimmäiseltä | ensimmäisiltä |
| allat. | ensimmäiselle | ensimmäisille |
| ess. | ensimmäisenä | ensimmäisinä |
| translat. | ensimmäiseksi | ensimmäisiksi |
| instr. | — | ensimmäisin |
| abess. | ensimmäisettä | ensimmäisittä |
| comit. | — | ensimmäisine |