vanhus

E Victionario

Finnice[+/-]

Appellatio pronuntiatusque[+/-]

  • /ˈʋɑn.hus/

Notatio[+/-]

 vanha  'vetus'

Nomen substantivum[+/-]

vanhus

  1. senex (senis m.) ||
  2. vetula (-ae f.) ||

Declinatio[+/-]

Declinatio Finnica
sing. plur.
nom. vanhus vanhukset
gen. vanhuksen vanhuksien
vanhusten
part. vanhusta vanhuksia
iness. vanhuksessa vanhuksissa
elat. vanhuksesta vanhuksista
illat. vanhukseen vanhuksiin
adess. vanhuksella vanhuksilla
abl. vanhukselta vanhuksilta
allat. vanhukselle vanhuksille
ess. vanhuksena vanhuksina
translat. vanhukseksi vanhuksiksi
instr. vanhuksin
abess. vanhuksetta vanhuksitta
comit. vanhuksine-

Dictiones collatae[+/-]