ihminen

E Victionario
Salire ad: navigationem, quaerere
Ihminen

Finnice[+/-]

Appellatio[+/-]

  • [ˈiçmine̞n]

Notatio[+/-]

Etymologia obscura. Verbum Estonicum inimene et Carelicum ihmini cognata sunt.

Nomen[+/-]

ihminen

  1. homo (-inis comm.) || √ Animal mammiferum specie Homo sapiens; vir vel mulier.

Declinatio[+/-]

Declinatio Finnica
sing. plur.
nom. ihminen ihmiset
gen. ihmisen ihmisten
ihmisien
part. ihmistä
ihminä
ihmissä
ihmisiä
iness. ihmisessä ihmisissä
elat. ihmisestä ihmisistä
illat. ihmiseen ihmisiin
adess. ihmisellä ihmisillä
abl. ihmiseltä ihmisiltä
allat. ihmiselle ihmisille
ess. ihmisenä ihmisinä
translat. ihmiseksi ihmisiksi
instr. ihmisin
abess. ihmisettä ihmisittä
comit. ihmisine-

Usus[+/-]

Dictiones collatae[+/-]

Hyponyma

Dictiones derivatae[+/-]

Adiectivum

Substantivum

Verba composita